Tämän  vahvistaa  26.3. tässä  lehdessä  ollut  Elisabet  Kallion  kirjoitus,  jossa  hän  tapansa  mukaan, joka  vaalien  alla, hyökkää  mua  vastaan  nimellä, ”että  Jaakko  Jukkola haukkuu  Kepua”  ja  vielä  niin, että  väärentää  puhuttelu  nimensä,  joka  on  Sinikka.  Minä  koen  hyvän  kirjoitus,  sekä  käytöstavan  sellaiseksi,  että  voi  käyttää  omaa  nimeään. ”Sillä  eihän  nimi…”

 

  ”Se  koira  on  älähtänyt,  johon  kalikka  on  kalahtanut.” TS,  hän  tuntee  suurta  syyllisyyttä  Kepusta lähtöni  johdosta, joita  seikkoja  vain  toin  kirjoituksessani  esille. Nimittäin  puolueen  luopumisen, arvoista  ja  itsenäisyydestä. ( Pitäähän ratkaisunsa  perustella) Muu  arvosteleva  osuus  kohdistui  siihen,  vastaamiseen, miksi  en  ole  pyydettäessä  liittynyt  Perussuomalaisiin.

 

  Toki  olisin mainitsemasi  kunnanhallituspaikan  halunnut, sillä  olin  toistamiseen  NS ääniharava,”  ja  on  luonnollista,  että  vastuuta,  jonka  äänestäjät  on  antaneet,  pitää  myös  kantaa,  mutta  Kepu  antoi  ääniharavalle, kyläkoulun  johtokuntapaikan,  sekä  potkut  Kepun  paikallisosaston  puheenjohtajuudesta, sekä  sen  hallituksen  jäsenyydestä. Ilman  mitään  perusteita.  Itse  koin,  että  minusta  tuli  puoluejohdolle  uhka,  koska  kannatukseni  nousi  niin  suureksi  ja  omistin  omiakin  ajatuksia,  niin  kunnan,  kuin  valtakunnankin tasolla,  sillä  vastustin  tomerasti  EU:hun  liittymistä  ja  markasta  luopumista, joka  sisältyi  Ahon  ja  Koiviston  allekirjoittamaan  Maastridin  sopimukseen.

 

  Minulla  on  rauhallinen  ja  hyvä  olo, sillä  olen  toiminut  arvojeni  ja  vakaumukseni  mukaan,  pistäen  itseni  likoon”, joka  tilanteessa, sekä  myös  jatkossa  aion  laittaa,  jos  asiat  sitä  vaatii.